Motto



Elämä on matka


"Nään usein unessa ma kaupungin.
Mun on kuin ois se jumalille luotu, -
mun koskaan sinne astua ei suotu,
mut unessa sen tunnen kuitenkin."

(V.A. Koskenniemi, Valkeat kaupungit)

Tervetuloa!


Niin pitkälle, kuin muistan, olen kirjoitellut tarinoita ja piirtänyt ja kuvittanut niitä. Lapsuuteni intiaanitarinoissa tavoittelin sitä ylväyttä, sankaruutta ja suurta yhteyttä olemassa olevaan, joka unissani ja mielikuvissani näihin suuriin sankareihini liittyi. Kotini seiniä koristavat vieläkin jotkut intiaaneista maalaamani ja piirtämäni taulut. Ne olivat lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni valkeita kaupunkeja.

Purjehtiessani jo neljättä vuosikymmentä suomalaisessa saaristossa, halusin kokea sitä samaa saaristolaiselämän eristynyttä, armottoman luonnon ehdoilla koettua elämää, jota se joskus varmaankin on ollut. Henkeäsalpaavan kauniit, jylhät ja karut maisemat ovat yhä unissani ja joissakin maalauksissani läsnä.

Menneiden sukupolvien elämä ja kohtalo on kuin runon valkea kaupunki. Sinne voi unessa ja ajatuksissa kuvitella pääsevänsä, vaikkakin ”mun koskaan sinne astua ei suotu”. Sukututkijana kysyn usein mielessäni miksi, miten ja mitä tämä esi-isäni tai sukulaiseni mahtoi kokea ja tuntea.

Yli kolmikymmenvuotisen mieskuorotaipaleeni aikana olen kurkotellut sävelmaailman valkeisiin kaupunkeihin. Oopperamusiikin ja klassisen konserttimusiikin ystävänä ymmärrän, että sinne voisi päästä useitakin polkuja pitkin.

Ammattikoulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Synnyin Utajärvellä, elin herkimmän lapsuuteni Kuopion Männistössä, vartuin Loimaalla ja asetuin Espooseen. Vaimoni, Anna, on juuriltaan kuopiolainen. Hänen kauttaan meillä on vahva yhteys Haminalahteen ja sen historialliseen, lintumaalareiden Wrightien ja Karppasen, kulttuurimaisemaan.

”Minun mieleni on niin kummallinen kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhuun ihmisten, ja en tahtoisi yksin olla.”

(Eino Leino)