TORPPAREITA JA RUOTUSOTAMIEHIÄ







ÄITINI SUKU

Äitini tapasi kertoa, että itse kuningas oli sanonut eräälle äitini esi-isälle, että sinä olet sitten Trofast (uskollinen). Se oli tarinan mukaan palkkio uskollisesta sotimisesta kuninkaan puolesta. Todellisuus lienee kuitenkin se, että talonpojille, jotka olivat vain Antti Antinpoikia jne, ilman sukunimiä, annettiin ruotusotamiesnimi ja sen antoi kirjuri, joka heidät armeijan rulliin kirjasi. Sukunimeksi saattoi näin tulla ihan mikä vain. Esimerkkejä suvussamme on tästäkin, sillä eräät esi-isämme ovat olleet ruotunimeltään Pistol- ja jotkut Sabel-nimisiä. Mutta edustihan kirjurikin siinä suuressa vallassaan itse kuningasta ja olihan hänellä varmaankin korea asepuku yllään.

1700-luvulla oli siis armeijan muodostamisessa sellainen käytäntö, että muutamat talot yhdessä muodostivat ruodun, joka keskuudestaan valitsi sotamiehen, joka sitten meni armeijaan kun sitä tarvittiin. Muina aikoina ruotusotamies eli sotilastorpassaan, joka siis oli näiden talojen yhdessä antama palkka sotilaana olosta. Ensimmäinen Trofast-nimen kantaja on ollut Johan Trofast, joka kuolee 1805. Häneltä ei jää lapsia (poikia), joten hän ei liene suoraan sukua meille Trofastien jälkeläisille. Sittemmin torpassa on ollut ruotusotamies Erik Roth, joka kuolee 1809. Nyt astuu kuvaan Henrik Johansson, joka menee naimisiin Rothin lesken Maria Johanintyttären kanssa ja ottaa sukunimekseen ruotutorpassa käytetyn sotilasnimen Trofast. Mistä tämä Henrik Johansson (Heikki Juhaninpoika) tulee, on epäselvää.
Tämä Henrik oli sittemmin mäkitupalainen (pieni vuokratila), koska ruotulaitos oli lakkautettu 1809 Venäjän vallattua Suomen. Hän on kirjoissa Pukkilan Kantelenkylällä ainakin 1805-1824. Sen jälkeen hän on asunut Pukkilan Syväojan kylän Vähätalon Kestikievari-nimisessä torpassa.

Tällä Henrik Johaninpojalla on poika, joka on nimeltään Henrik Henrikinpoika Trofast (he ovat säilyttäneet tämän Trofast-nimen nyt, vaikka armeija ruotulaitoksineen onkin lakkautettu.
Tämä Henrik asuu mm. Korttian Vanhakartanon Petarsin torpassa 1840-1855 ja sitten Tratintalossa (entinen agumenttitalo eli rälssitilan aputalo ratsusotamiehen ylläpitämiseksi) Särkijärvellä 1856-1877.
Tämän jälkeen hän asui 1877 alkaen Korttialla Kapteenin torpassa, jonka jäännöksiä olemme käyneet etsimässä Vaahteramäentiellä.


Äitini vanhemmat olivat jo itsenäisiä maanviljelijöitä, Askolan Särkijärvellä. Hänen isänsä, Jalmari Ström (myöhemmin Virta) raivasi suoperäiseen notkelmaan ne maat, jotka yhä tänäkin päivänä ovat entisen kotitalon, Töyrylän ympäristössä. Äitini äiti, Matilda, omaa sukua Vainio (entinen Trofast), oli topakka emäntä. Hänen isänsä oli jo edellä mainitun Henrik Henrikinpojan poika Johan Henrikinpoika Trofast. Matildan äiti taas oli omaa sukuaan Eklund. He olivat tulleet Orimattilasta.

Jalmarin vanhemmat, Eerik ja Anna-Stiina Ström, olivat läheisen Dampbackan (Tampin) kartanon torppareita. Heidän torppansa, Nynäs, sijaitsi lähempänä kartanoa, nykyisen Kalliojärven kohdalla. Eerik oli kätevä käsistään ja toimi kartanossa puuseppänä ja puutarhurina. Anna-Stiina oli taas omaa sukua Helenius. He olivat Puhar-Onkimaalla torppareina.


Eerikin vanhemmat, Juho ja Kaisa Ström, olivat hallinnoineet aikaisemmin Fredrikslund-nimistä torppaa, joka sijaitsi nykyisen Lunnin vieressä (kivijalan jäännöksiä jäljellä). Kun Nynäsin torppa vapautui kuolemantapausten vuoksi (1868 nälkävuodet), hän muutti sinne.

Tämä lyhyt minihistoria kertoo maanläheisistä ihmisistä. He elivät aikaa, jolloin elämä oli ankaran työtä päivästä toiseen ja leipä oli otettava maasta kovalla uurastuksella.


Otsikon alla oleva kuva on maisema, johon äitini suku tiiviisti liittyi. Se on Töyrylän tila Askolan Särkijärvellä. Alenpana notkossa oleva punainen mökki erotettiin ns. syytinkimökiksi isoäidilleni, Matildalle, kun hän luopui tilastaan isoisäni, Jalmarin kuoltua. Tämän pikkumökin olen kunnostanut ja lohkonut omaksi tilakseen, jonka nimeksi olen antanut TROFAST, suvun vanhan sotilasnimen säilyttämiseksi ja kunniaksi.

Kuvassa maisemaa Trofastin tontilta Töyrylän tilalle 1970-luvulta. Vanha navetta näkyy tässä vielä. Nyt se on jo purettu.

Lisää näistä ihmisistä kerrotaan sukukronikassani, joka on luettavissa seuraavasta linkistä: linkki

Äitini, Hellin Haapala (Virta) esipolvitaulu


ASKOLAN TROFAST TÄNÄÄN




Näissä kuvissa Trofastin mökki nykyasussaan. Kunnostin mökin 1981. Se oli ensimmäinen rakennusprojektini. Purin lahot lattiat ja tulisijat uusittiin. Sisätilat saneerattiin kokonaan ja ulkovuoraus uusittiin, sekä katto. Seiniin lisättiin viisi senttiä eristettä.

Kuvissa olevan saunarakennuksen rakensin 1997 kokonaan yksin, anturan valusta aina katon peltien asennukseen saakka. Olen tästä urakasta oikeastaan aika ylpeä. Takka ja hormi olivat elämäni ensimmäiset muuraustyöt. Lopputulos näkyy kuvassa. Takka ja savuhormi vetävät erinomaisesti. Vanhan aitan suoristin ja rakensin sen päätyyn ns. räppänän kalustevajaksi. Samanlainen siinä oli ollut mummoni aikanakin, mutta isäni purki sen 50-luvulla tarpeettomana.
Kuvissa myös sisämiljöö mökin kamarista. Siinä olen tavoitellut mummoni aikaista henkeä ja tunnelmaa. Kalusteet ja useimmat taulut ym. ovat mummoni ajalta.