ETELÄPOHJALAINEN TALONPOIKAISSUKU




HAAPALAT

Mistä tuli ensimmäinen Haapala, joka on rekisteröinyt tilan Ylistaron Kainastolla vuonna 1692?
Lainaan tässä "Kainastoa Kansien Välissä"-nimistä kirjaa, jossa Haapalan talon synnystä kerrotaan seuraavaa:

Seuraava uudistilallisen tittelillä tavattava ja myöhemmin kainastolaiseksi varmistuva henkilö oli Antti Matinpoika. Kun Kaukolan kylässä oli jo monia vuosia aikaisemmin esiintynyt saman niminen itsellinen, on selvää, että kysymyksessä on sama mies. Kun lisäksi on epätodennäköistä, että Antti olisi muuttanut asuinpaikkaansakaan toiseksi voidaan todeta, että kysymyksessä oli vanha asuinpaikka, jonka asukas oli päättänyt itsenäistää raivaamansa maat omaksi itsenäiseksi tilaksi. Vuonna 1694 Antti haki Isonkyrön käräjilllä virallista lupaa uudisraivaustoiminnan aloittamiseen. Antti Matinpojan raivauksen tuloksena syntyi Haapalan talo.
Isonkyrön käräjät 17.8.1694 s.643
Antti matinpoika (Haapala) joka aikoo ryhtyä uudistilan viljelijäksi Kainaston luomalla, esitti nimismies Iisakki Komsin ja lautamies Matti Holkon laatiman tarkastuskirjan ...
Haapala esiintyy vanhimmassa asiakirjalähteissä Kallionpää-nimisenä. Nimi Kallionpää on luontonimi ja liittyi alueen vanhaan nimistöön. 1700-luvun alkupuolella nimi kuitenkin muuttui tuntemattomasta syystä toiseen luontonimeen Haapala.
Haapalan talon ensimmäinen isäntä Antti Matinpoika oli Tenkun isännän tavoin jo aikamies, aloittaessaan uudistilan raivauksen, sillä jo vuonna 1692 hänellä tiedetään olleen vähintään 16-vuotias tytär. Syntyperältään Antti näyttäisi olleen Kaukolan kylän Kriikun talon poika ja hänen vaimonsa vastaavasti saman kylän Nyrhisen talosta.



Antin alku lienee ollut hankala, sillä neljä vuotta myöhemmin, 1696, koetteli maata ankara halla. Alkoivat suuret kuolonvuodet. Suomen väestöstä kolmannes menehtyi, 130 000 ihmistä.

Tällä Antti Haapalalla oli kolme lasta, Maria, Brita ja Matti. Viimeksi mainitusta tuli sitten ajan tavan mukaan (ainoa poika) talon isäntä, jona hän toimi 1701-1755. Hän oli kahdesti naimisissa ja sai seitsemän lasta.

Tänä Antti Haapalan aikana oli koettu venäläisten suurhyökkäys, ns. isoviha ja mm. Porvoo (1708), Viipuri (1710) ja viimein Helsinki (1713) poltettiin. Rutto raivosi Helsingissä ja Turussa, tappaen yhteensä kolmisentuhatta ihmistä. Suomen armeija kärsi tappion siinä miltei naapuripitäjässä, Napuella (1714), ja moni pohjanmaalainenkin joutui ns. RYSSÄNVANKEUTEEN, ellei menettänyt henkeään.

Matti Haapalan lapsikatraasta vanhin poika oli Juho Matinpoika Haapala (1705-1772). Hän sai sitten tilan haltuunsa ja avioitui Beatan kanssa. Juho Matinpojan nuorempi veli, Jaakko, meni vävyksi Rouru-nimiseen taloon. Seuraavaksi nuorempi veli, Elias, perusti Rantalan uudistilan, jonka seurauksena Kainastolla on tänäkin päivänä sen niminen tila. Siinä olevista kaukaisista sukulaisistamme Liisa Hakamäki s. Rantala on parhaiten perehtynyt sukumme vaiheisiin. Hänen veljensä meni Amerikoissa naimisiin isäni siskon, Violan kanssa.
Juho Matinpojan nuorin veli, Iisakki, perusti Haapojan uudistilan, joka niin ikään on edelleen olemassa Kainastolla.

Juhon elinaikana oli suomalaisia jo yli 400 000, alettiin rakentaa Pietaria Nevajoen suulle, esitettiin Bachin Johannespassio Leipzigin Tuomas-kirkossa (1723), säädettiin juopumuksesta viiden taalarin sakkorangaistus, tuli voimaan vuoden 1734 laki, johon pohjautuu nykyisinkin voimassaolevia siviilioikeuden säädöksiä, sodittiin ns. Hattujen sota, joka johti uudelleen Suomen miehitykseen ja Helsingin tyhjenemiseen asukkaista, aloitettiin Suomenlinnan rakennustyöt (1748), pääosin Ranskasta saaduilla varoilla, Porvoo paloi (1760), Napoleon syntyi(1769).

Juho Matinpoika Haapalalla oli vain yksi lapsi, tytär Susanna. Tämä kuoli jo ennen isäänsä, mutta oli sitä ennen avioitunut Kalle Juhonpoika Tuokon kanssa, joka vävyksi tultuaan alkoi käyttää Haapalan nimeä. Tässä kohtaa sukulinja siis isänpuolelta katkesi, mutta talonimi säilyi.

Kalle Juhonpoika, nyt Haapalana, nai uuden puolison ja sai kaksi lasta, Juho Kallenpojan ja Maria Kallentyttären (1752-1820).
Kotitila jaettiin Kalle-isän kuoltua kahteen osaan niin, että Juho sai 76 ha ja Maria 38 ha tilat.

Marian Kallentytär Haapalan eläessä saatiin kieltolaki ja kiellettiin kidutus kuulustelumenetelmänä (1772), Kuoli Tapani Löfving kotonaan Porvoossa (1777), ylitettiin Englannin kanaali ilmapallolla (1785), käytiin Suursaaren meritaistelu (1788), joka johti mm. ns. Anjalan liittoon kuningasta vastaan, valloitettiin Mont Blanc (1787), Anckarström ampui Kustaa III:n oopperanaamiaisissa (1792), rokotettiin ensimmäinen suomalainen (1802), Napoleon kruunattiin keisariksi (1804).
Läheisellä Oravaisten paikkakunnalla käytiin taistelu, jossa Adlercreuzin joukot lyötiin (1808), Suomi joutui Venäjän alaisuuteen huonosti sujuneen sodan seurauksena (1809), Napoleon kävi valloittamassa Moskovan, mutta joutui sitten perääntymään, joutui Elballe, palasi sieltä ja kärsi lopullisen tappion Waterloossa (1815) ja joutui lopulta St. Helenan saarelle (1815).

Suku jatkui nyt Marian lapsien kautta. Heitä oli seitsemän. Näistä lapsista yksi, Liisa, avioitui Rantalan pikkuserkkujen kanssa. Tämä osoittaa, kuinka nämä pienet kyläyhteisöt elivät omaa elämäänsä, eikä kanssakäyminen kaukaisempien paikkakuntien ja ihmisten kanssa ollut mitenkään jokapäiväistä. Itse Marialle jäänyt Haapalan talon osa jäi nyt Marian tyttärelle, Britalle (1776-1801). Tätä pienempää osaa kantatilasta kutsuttiin Pikku-Haapalaksi.

Britan seitsemästä lapsesta nuorimmainen, Matti Heikinpoika Haapala (Heikki Klemetinpoika oli Britan mies ja tilan vävy, siksi Heikinpoika) sai sitten tilan haltuunsa. Hänen puolisokseen tuli Susanna Perälä.

Tämä Matti Heikinpoika (1801-1843) oli mm. kirkkoväärti, kuudennusmies ja lautamies. Hän siis oli varsin arvostettu, vaikkakin kuudennusmiehen rooli siveellisyyden valvojana saattoi ärsyttää nuorempaa polvea. Niinpä hän sitten joutuikin kahakkaan nuorisojoukon kanssa ja sai siinä yhteydessä iskun päähänsä ja kuoli. Tästä tapahtumasta on oheisena otteita käydystä oikeudenkäynnistä.

Matti Heikinpojan elinaikana päiväsi Lönnroth Kalevalansa ensimmäisen laitoksen esipuheen (28.2.1835), Samuel Colt patentoi kuudestilaukeavan revolverinsa (1836), aloitti Furst Mensikov-niminen laiva höyrylaivaliikenteen Ruotsin ja Suomen välillä (1837), sai Aleksis Stenvall päästötodistuksen ala-alkeiskoulusta erinomaisin arvosanoin, ilmestyi Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ruotsinkielinen laitos (1837).

Kirkkoväärti Matin kuoltua jäi talo hänen tyttärelleen, Sanna Matintyttärelle (1836-1918)Sanna avioitui Jaakko Haapalan kanssa (Mäki-Haapalasta). Tässä siis kohtasi kaksi Haapalan suvun erilleen joutunutta haaraa.

Heidän aikanaan kiellettiin pohjanmaalaisia keisarillisella asetuksella kantamasta puukkoa (1850), tapeltiin Lapualla ns. häätappelu, jossa Antti Rannanjärvi, Jaakko Karhuvuori, Hermanni Mäki ja Tuomas Rannanjärvi rähinöivät, yksi mies kuoli ja kaksi haavoittui puukoniskuihin (1851), Aleksis Kiven Nummisuutarit sai ensiesityksensä (1853) ja samana vuonna alkoi ns. Krimin sota.

Vuosiraportissaan kuvernöörille, kutsui nimismies Kainastolla asuvia Kainaston rosvoiksi, jotka tunnetaan reivopäisiksi ja hurjiksi ja joita kyläin rauhalliset asujaimet kovasti pelkäsivät.

Mäki-Haapalan taloon syntyi kahdeksan lasta, joista vanhin poika, Matti Efraim on isoisäni isä. Mäki-Haapalan talo jäi kaikkein nuorimmalle, Frans Haapalalle.

Nyt elettiin jo 1800-luvun loppupuolta ja näiltä seuduilta monet lähtivät Amerikkaan. Näin tekivät isoisäni isän sisaruksista Vendla, Jaakko, Juho, Iida ja Edla. Heistä Jaakko ja Juho kuolivat tapaturmaisesti kaivoksilla jo nuorina miehinä. Heidän hautansa on Fairport Harborin pienellä idyllisellä hautausmaalla.

Myös Isoisäni, Matti Efraim Haapala (nuorempi) kävi Amerikassa ansaitsemassa maatilan hankintaan tarvittavia rahoja. Hän ehkä olisi jäänytkin sinne muiden suomalaisten ja sukulaisten keskelle, mutta kohtalo heitti hänet takaisin pohjanmaalle ja Vöyrille, josta hän osti amerikanrahoillaan pienehkön maatilan.

Kävimme 1994 katsomassa tätä isäni kotitaloa. Se oli ulkorakennuksiaan myöten aivan samassa kunnossa, kuin isäni aikana, ennen sotia. Nyt se on vieraiden hallussa.

Näistä asioista tarkemmin sukukronikassani, joka löytyy näiltä samoilta sivuilta linkin kautta, kohdasta SUKUKRONIKKA.

Matti ja Sanna Haapalan, isoisäni vanhempien, talo Kainastolla

Kuva on kirjasta Kainastoa Kansien Välissä (2002)


Tämä komea talo on Mäki-Haapalan talo. Se ei ole oikeastaan sukumme varsinainen sukutalo, mutta sijaitsee samalla mäennyppylällä, kuin Matti ja Sanna Haapalan talo
Kuva on kirjasta Kainastoa Kansien Välissä

_______________________________________________________________________

HAAPALAN SUKUKAAVIO



_______________________________________________________________________

Isäni, Jaakko Haapalan esipolvitaulu


HUOMASITHAN, ETTÄ TÄMÄN SIVUN OIKEASTA YLÄKULMASTA PÄÄSEE ALASIVUILLE:
- SUKUKRONIKKA
- lAHJAKKAITA SUKULAISIA
- FAIRPORT HARBOR, OHIO





Matti Haapalan murhaoikeudenkäynti



Suomennos Lars-Otto Backmanin teoksesta Analys av brott mot annans liv i Syd-Österbotten 1800-1849. Liisa Hakamäki toukok.2000.


Talollisen Matti Heikinpka Haapalan murhasta v. 1843 syytetyt ja tuomitut.


Syytetyt: 1. Renki Matti Iisakinpka Haapoja
2. Renki Niilo Jaakonpka Tenkku eli Ristimäki
3. Renki Juho Iisakinpka Kaukonen
4. Suutarin poika Juho Fredrik Juhonpka Nordström
5. Torpparin poika Jaakko Matinpka Skytt
6. Renki Juho Juhonpka Haapoja
7. Talollisen poika Juho Antinpka Tenkku
8. Renki Iisakki Iisakinpka Ristimäki

Kotipaikka: Ylistaron kappeliseurakunta Isonkyrön pitäjässä.
Rikospaikka: Edellä mainittu kappeliseurakunta.

Rikos: Sunnuntaina 17.9.1843 klo 6-7 iltapäivällä kylätiellä lähellä Haapalan taloa olivat syytetyt täydessä ymmärryksessä lyöneet Haapalan isäntää Matti Heikinpoikaa puukalikalla päähän, minkä seurauksena hän kuoli seuraavana päivänä.

Käräjäoikeus 5.10.1843 katsoi, ettei mitään rikollista tullut vastattavaksi alaikäisille Iisakki Ristimäelle eikä Juho Tenkulle, eikä myöskään Juho Haapojalle. Sen tähden heidät vapautettiin kaikesta vastuusta.
Käräjäoikeus katsoi, että Matti Iisakinpka Haapoja, Jaakko Skytt, Juho Kaukonen ja Antti Tilvits eli Haapoja olivat Matti Haapalaa väijyneet, minkä vuoksi Käräjäoikeus tuomitsi heidät 1 vuodeksi työrangaistukseen Suomenlinnaan ja sakotettiin verihaavan tuottamisesta ja sapatinrikkomisesta.
Edelleen Käräjäoikeus tuomitsi Matti Iisakinpka Haapojan, Niilo Tenkun, Juho Nordströmin, Jaakko Skytin ja Juho Kaukosen Matti Heikinpka Haapalan taposta. Matti Iisakinpka Haapoja ja Niilo Tenkku, jotka antoivat kuoliniskun, tuomittiin mestattavaksi. Matti Iisakinpoika Haapojan tuomion syinä olivat niinikään yleisen rauhan häirintä, sapattirikos ja haavoittaminen. Juho Nordström, Jaakko Skytt ja Juho Tenkku tuomittiin maksamaan hengensakkoa 300 taaleria eli 144 ruplaa ja sapattirikkomuksesta 10 taaleria eli 4 ruplaa 80 kopeekkaa ja jonakin sunnuntaina kärsimään kirkkorangaistuksen.
Tuomio alistettiin Hovioikeuden tarkastettavaksi.

Hovioikeus 16.11.1843 löysi kuulustelusta puutteellisuuksia ja palautti päätöksen uudelleen Käräjäoikeuden tutkittavaksi.

Käräjäoikeus 23.1.1844 (Jatkokäsittely)
Käräjäoikeus tuomitsi Matti Iisakinpka Haapojan, Niilo Tenkun, Jaakko Skytin ja Juho Kaukosen taposta mestattavaksi ja saivat vastattavakseen myöskin muita rikoksia. Edelleen Käräjäoikeus katsoi, ettei mitään rikokseen viittaavaa löytynyt Iisakki Ristimäen vastatta-vaksi, minkä takia Käräjäoikeus päätti hänen mukanaolonsa aiheettomaksi tuomita.
Kun Juho Haapoja ja Juho Tenkku eivät olleet osallistuneet tappoon, vapautti Käräjäoikeus heidät.
Tuomio alistettiin jälleen Hovioikeuden tutkittavaksi.
Hovioikeus 13.3.1844 hylkäsi Käräjäoikeuden päätöksen ja kuolemantuomion.
Päätös alistetaan Senaatin Oikeuskanslerin ratkaistavaksi lopullista päätöksentekoa varten. (Tähdennettiin, että asiassa esiintyy muitakin rikkomuksia)

Senaatin Oikeuskansleri 3.8.1844 katsoi, että oli tullut vahvistetuksi, että Matti Iisakinpka Haapoja, Niilo Tenkku, Jaakko Skytt, Juho Nordström ja Juho Kaukonen raa’alla kädellä hakkasivat Matti Haapalaa, mutta ei ole osoitettu, kuka antoi hänelle kuolettavat iskut, minkä takia Senaatin Oikeuskansleri hylkäsi Käräjäoikeuden ja Hovioikeuden päätökset ja tuomitsi heidät jokaisen maksamaan rikoksesta henkisakon 300 taaleria eli 144 ruplaa.
Oikeuskansleri määräsi Matti Tuurin pitämään huolta siitä, että sakotetut maksavat ja että jonakin sunnuntaina kärsivät kirkkorangaistuksen Ylistaron kappeliseurakunnan kirkossa.
Lisäksi Senaatin Oikeuskansleri tuomitsi Matti Iisakinpka Haapojan, Jaakko Skytin ja Juho Kaukosen Suomenlinnan linnoitustyömaalle 1 vuodeksi.



Henkilötietoja joistakin tuomituista.
Syytettyjen kirjakokoelma ei mainitse heidän syntymäaikojaan, että on oma vaivansa katsoa, mitä sukua syytetyt olivat. Varsinkin rengit käyttivät usein talon nimeä, että heidän sukujuurensa saattaa löytyä aivan muualta kuin kyseisen talon asukkaista. On uhkarohkeata tutkimatta yhdistää heitä kenenkään pojiksi ilman tarkempaa tutkimusta.

SKYTT

Kaukolan kylän Ylkäsessä vaikuttaa 1808 sotilas Matti Mikonpka Skytt s. 2.6.1784.
Puoliso Kaisa Matintr s. 24.4.1778.
Lapset: Liisa Matintr Skytt s. 17.11.1808 k. 1810 Ylistaro Kaukola Ylkänen
Mikko Matinpka Skytt s. 22.5.1815 Ylistaro Kaukola Suutarla (Kainastoa)
Juho Matinpka Skytt s. 12.12.1817 k. 1.7.1818
JAAKKO MATINPKA SKYTT s. 12.4.1820
Anna Matintr Skytt s. 29.3.1824






NIILO JAAKONPKA TENKKU?



Taulu 1
I Susanna Matintr (Kujalain), s. 4.11. 1786 Ylistaro Kaukola Kamppinen, k. 6.6. 1852 Ylistaro Tenkku? (65v7kk), ikä 65 v ja 7 kk.
Puoliso: Vihitty 23.6. 1805 Ylistaro Kaukolankylä Kamppila Jaakko Iisakinpka Kujalain, torppari (Tenkun Kamppisessa), s. 8.2. 1781 Ylistaro Kaukola, Kuivinen, k. 18.4. 1854 Ylistaro Tenkku (73v2kk), ikä 73 v ja 2 kk
Jaakko oli vihittäessä Kaukolan Kristolassa renkinä, myöhemmin Kamppilassa torpparina. Lähteet: Mikrofilmit Ylistaro rippikirjat ja syntyneitten luettelosta. Vanhemmat: Iisakki Ma-tinpka ja Brita Israelintr Viita, s. 10.9. 1742 Ylistaro.
Lapset:
Brita Jaakontr Kujalain, s. 25.7. 1806 Ylistaro Kamppila. Tauluun 2.
Maria Jaakontr Kujalain, s. 5.9. 1808 Ylistaro, Kainasto Tenkku. .
Susanna Jaakontr Kujalain, (Mikkilä), s. 20.6. 1811 Ylistaro Kainasto Tenkku
Mikkilään 16.4.1834.
Matti Jaakonpka Kujalain, s. 4.12. 1815 Ylistaro Kainasto Tenkku, k. 28.7. 1838 Ylis-taro Kainasto Tenkku, kuolinsyy viinaan, ikä 22 v ja 7 kk.
Niilo Jaakonpka Kujala, (Tenkku), s. 6.5. 1821 Ylistaro. Tauluun 3.


Iisakki Jaakonpka Kujalain, s. 4.12. 1824 Ylistaro Kainasto Tenkku (kaksonen), k. 18.6. 1833 Ylistaro, ikä 8 v ja 6 kk.

Greta Jaakontr Kujalain, (Wahti), s. 4.12. 1824 Ylistaro Kainasto Tenkku (kaksonen). Tauluun 4.

Taulu 2 (taulusta 1)
II Brita Jaakontr Kujalain, s. 25.7. 1806 Ylistaro Kamppila
Brita oli syytingillä Tenkussa ainakin v.1859 aviottoman poikansa Juhon kanssa.

Taulu 3 (taulusta 1)
II Niilo Jaakonpka Kujala, (Tenkku), Kaukosen renki, myöh torppari, s. 6.5. 1821 Ylistaro.

Puoliso: Vihitty 27.12. 1847 Ylistaro Hölsö Susanna Esantr Silfverberg, (Kujala), s. 18.10. 1825 Ylistaro Topparla. Lähteet: Mikrofilmit Ylistaro rippikirjat ja syntyneitten luettelosta/LH99. Vanhemmat: Esa Antinpka Silfverberg, s. 15.11. 1802 Ylistaro Topparla Keski-Lahden ja Susanna Henrikintr (Hölsön talosta), s. 1801.

Taulu 4 (taulusta 1)
II Greta Jaakontr Kujalain, (Wahti), torpparintr, s. 4.12. 1824 Ylistaro Kainasto Tenkku (kaksonen).
Puoliso: Vihitty 21.12. 1848 Isokyrö Jaakko Iisakinpka Wahti.


Alaikäinen, joka jäi tuomitsematta syyttömänä voisi olla Juho Antinpoika Tenkku s. 17.9.1829, joka murhan tapahtuessa oli 14 vuoden ikäinen.
Tenkku, Juho Antinpka, myöhemmin Manneri
torppari, mäkitupalainen, s. 17.9.1829 Ylistaro, k. 17.12.1912 Ylistaro (83v3kk).

Henkilöteksti:
Tiedetään, että Juho Mannerilla on ollut kaunis käsiala ja hänen kirjallisia kykyjään on käytetty puhtaaksikirjoittajana ja muissa sen ajan "toimistotehtävissä". Hän oli käynyt kouluakin, mutta erotettu jonkin kepposen takia. Mutta tiedetään myöskin, että Juha Antin-pojan koko perintö hupeni hänen aikanaan vähiin, mutta on kuitenkin ostanut perheelleen Ylistaron Pelmaan kylästä Suvantolan läheltä talon, jonne muuttamisen yhteydessä Tenkku-nimi on muuttunut Manneriksi. Seuraavan sukupolven aikana nimi Manneri lyhenee i-kirjaimen verran. Omaisuuden häviämisen syynä on ollut alkoholin käyttö, jota hän harrasti koko miehuutensa ajan ja joka vei häneltä pystyvänä työmiehenä vaurastumisen mahdollisuuden. Vasta iältään yhdeksännelläkymmenennellä hän hylkäsi väkijuomat kokonaan ja perusteellisesti. Ukko oli harvapuheinen ja vakavan näköinen, mutta sangen huumorintajuinen. (Tieto Aino Mannerin kirjasta Viesti Yöstä.)

Isä: Yli-Penttilä (Tenkku) Tenkun vävy, Antti Kustaanpka
mv, s. 28.8.1790 Nurmo, k. 3.9.1835 Ylistaro Kainasto (45v) lungsot.

Äiti: Tenkku, Maria
emäntä, s. 1.4.1796 Ylistaro, k. 13.10.1864 Ylistaro, Västissä (IIpso:n kotona).
Vihitty 5.10.1815 Ylistaro

Puoliso: Vihitty
-, Maria Liisa
torpparin vaimo, s. 21.8.1827 Ylistaro, k. 24.4.1864 Ylistaro (36v8kk).
Isä: -, Matti Heikinpka
Suur-Kaukoseen kuuluvan Kamppisen torppari.
Äiti: Maria


Juho Fredrik Nordström, suutarin poika.

Ylistaron Topparlan kylässä syntyy 5.4.1823 poikalapsi, joka saa nimekseen Juho Fredrik. Isä on suutarimestari Juho Heikinpka Nordström ja äiti Hedvig Nyssen. Juho Fredrik oli perheen seitsemästä lapsesta keskimmäinen.



Matti Iisakinpka Haapojaa en käy arvoittelemaan, mutta Murhamies Matti Haapoja isolla kirjoitettuna on Heikinpka, joten hänestä ei ole kyse. Hän syntyykin vasta v. 1845.


Toinen alaikäinen, joka vapautetaan, on Iisakki Iisakinpka Ristimäki.

Rippikirjassa 1838-1845 on Ristimäen talon kohdalla 9.3.1827 syntynyt Iisakki Iisakinpoika Ristimäki. Hänen isänsä on myöskin Iisakki Iisakinpka Ristimäki, joka myöhemmin ottaa nimekseen Mäki, äitinsä on Greta Jaakontr Lemponen. Tämä on aivan arvelua, että ky-seessä olisi nuorukainen Iisakki, mutta murhan tapahtuessa oli hän alaikäinen elikkä 16 vuotias. LH



HAAPALAN SUKUUN LIITTYVIÄ KIINTEISTÖREKISTERITIETOJA
YLISTAROSTA



12.9.1785
Lohkottu Haapala n:o 2:sta kaksi taloa. Toinen Juho Haapalalle ja toinen Matti Haapalalle. Juho Haapalan nimetön tila n:o 2/1 oli pinta-alaltaan 75,8 ha. Matti Haapala oli oikeastaan vävy, joka oli mennyt Juhon sisaren, Marian kanssa naimisiin. Tämän Matin nimiin rekisteröidyn, nimettömän tilan n:o 2/2 pinta-ala oli 37,91 ha. Alkuperäinen tila siis jaettiin sisarusten kesken. Nämä molemmat naivat saman Viita-nimisen talon sisaret, Juho Maria Viidan ja Maria Matti Viidan.

14.11.1910
Ilmeisesti uusjako, jossa muodostettu neljä uutta tilaa. Tilasta 2/2 on tullut KUUSISTO n:o 2/4, jonka pinta-ala on 24,7 ha, sekä RANTA-HAAPALA n:o 2/5, pinta-ala 51,6 ha. Tämän talon omistajana oli alkuun Matti Matinp. Haapala ja siitä sukuhaarasta tuli sittemmin omistajiksi Lemponen ja Maunula.

Tilasta 2/1 muodostettiin niin ikään kaksi taloa, MÄKI-HAAPALA n:o 2/9, pinta-ala 90,01 ha, sekä HAAPALA n:o 2/7, pinta-ala 70,9 ha. Kaikkiin näihin on tullut isojaon jälkeen lisää pinta-alaa (yhteismetsiä jaettu?).
Mäki-Haapala periytyi sitten Frans Eeli Haapalalle lähes tällaisenaan ja on viimeksi ollut tämän tyttären Elli Haapalan ja Laina Marttalan omistuksessa (siskokset). Elli Haapala on mm. Kaarina Kujanpään äiti.

Haapala 2/7 tilan omistajista ja myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa nyt.

4.11.1920
Tenkku n:o 1 tilasta lohkottu MÄNTYMÄKI-niminen tila (pinta-ala 15,2 ha). Tämä tila on rekisteröity Matti Jaakonpoika Haapalan nimiin.
Nyt on kuitenkin niin, että kyseinen Matti oli kuollut jo 22.10. samana vuonna.


14.3.1927
Lohkottu Mäki-Haapalasta RITAMÄKI n:o 2/10, pinta-ala 5,5 ha. Omistaja Sanna Haapala. MÄKI-HAAPALAN uudeksi numeroksi lohkomisen jälkeen tuli 2/11, pinta-ala 84,18 ha, omistaja Frans Eeli Haapala.



19.6.1933
Rinta n:o 1/14 tilasta on lohkottu RINTAMÄKI n:o 1/24 (pinta-ala 2,71 ha). Tämä on rekisteröity Jaakko ja Helmi Haapalan nimiin. Tässäkin tapauksessa kummallista on se, että Jaakko Matinpoika Haapala oli kuollut jo 1919 USA:ssa. Vaimon nimi oli Helmi (s.Syrjälä) .

18.1.1944
On lohkottu Tekku n:o 1:stä tila KALLIOLA n:o 1/39, jonka omistajiksi on rekisteröity Jaakko ja Helmi Haapala. He ovat Matti Henrikinp. Haapalan ja Susanna Perälän Hedvig-tyttären lapsenlapsia (kuolleet 1979 ja 1982)

5.5.1952
Lohkottu Tenkku n:o 1:stä tila RITAMÄKI n:o 1/53 (pinta-ala 9,2 ha) omistaja Maria Matilda Haapala (Maija-täti). Hän oli isoisäni sisko (eli 1895-1965)
Samalla päivämäärällä on Sanna Haapalan omistamasta Ritamäki n:o 2/10:sta lohkottu tähän uuteen Ritamäki-tilaan 2,5 ha. Tämän tilan rekisterinumero on 2/18. Maija-tädin omistukseen tuli siten Ritamäki 1/53 (9,2 ha) ja Ritamäki 2/18 (2,5 ha).

Samalla päivämäärällä on myös lohkottu Tenkku n:o 1:stä MÄNTYMÄKI n:o 1/54 (pinta-ala 6,1 ha), jonka omistajiksi rekisteröity Eliel ja Toini Haapala. Eliel oli isoisäni veli, ja Toini hänen toinen vaimonsa. (Eliel eli 1898-1969), sekä Sanna Haapalan omistamasta Ritamäki-tilasta osa, josta tuli siten MÄNTYMÄKI 2/19, pinta-ala 2,55 ha.

3.11.1958
Lohkottu MARKKULA n:o 1/80 omistajana Markku J. Haapala. Hän on samaa sukuhaaraa, kuin Kalliola n:o 1/39 omistajat.